ruutata

Suomi

Verbi

ruutata (73-C) (taivutus[luo])

1. (murteellinen) ruiskuttaa; työntää tai painaa menemään putkea pitkin

Ääntäminen

• IPA: [ruːtɑtɑ]

Tavutus

• tavutus: ruu‧ta‧ta

Etymologia

• samaa tarkoittavasta ruotsin kielen verbistä spruta

Liittyvät sanat

• ruutta, pruutta

Synonyymit

• (murteellinen) pruutata, (murteellinen) pruiskuttaa

Johdokset

• substantiivit: ruuttaaminen