Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

ryhtyä (52-F) (taivutus[luo])

  1. (+ 3. inf. illatiivi) alkaa tehdä jtk, tarttua toimeen
    ryhtyä siivoamaan
  2. (oikeustiede) kajota luvattomasti, laittomasti tai muuten oikeudellisia seurauksia aiheuttavalla tavalla
    Ryhtyä varastettuun tavaraan.
    Ryhtyä alaikäiseen.
    Ryhtyä kuolinpesään.
  3. panna toimeksi
    Ryhtyä seurustelemaan.
    Ryhtyä sukupuoliyhteyteen.
    Ryhtyä harjoittelemaan olympialaisia varten.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈryht̪yæˣ/
  • tavutus: ryh‧ty‧ä

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • ryhtyä Kielitoimiston sanakirjassa