SuomiMuokkaa

VerbiMuokkaa

ryhtyä (52-F) (taivutus[luo])

  1. (+ 3. inf. illatiivi) alkaa tehdä jtk, tarttua toimeen
    ryhtyä siivoamaan
  2. (oikeustiede) kajota luvattomasti, laittomasti tai muuten oikeudellisia seurauksia aiheuttavalla tavalla
    Ryhtyä varastettuun tavaraan.
    Ryhtyä alaikäiseen.
    Ryhtyä kuolinpesään.
  3. panna toimeksi
    Ryhtyä seurustelemaan.
    Ryhtyä sukupuoliyhteyteen.
    Ryhtyä harjoittelemaan oluympialaisia varten.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈryht̪yæˣ/
  • tavutus: ryh‧ty‧ä

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • ryhtyä Kielitoimiston sanakirjassa