siivo

Suomi

Adjektiivi

siivo (1)

moitteeton, kunnollinen, hyvätapainen, siveä

Ääntäminen

IPA: /ˈsiːʋo/
tavutus: sii‧vo

Etymologia

aikaisemmasta merkityksestä ’tasainen, sileä’^[1]

Käännökset

1. moitteeton, kunnollinen, hyvätapainen

englanti: decent
espanja: decente

ruotsi: hyfsad

Liittyvät sanat

Johdokset

adjektiivit: siivoton
substantiivit: siivous
verbit: siivota

Aiheesta muualla

siivo Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

siivo (1)

moitteeton siisteys, moitteeton järjestys
siivottomuus

Mikä siivo! (kauhistunut huudahdus siitä että siisteys ei ole moitteeton)

Aiheesta muualla

siivo Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 345. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=siivo&oldid=4692236”