sinistä

Suomi

Adjektiivi

sinistä

1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta sininen

Substantiivi

sinissä

1. (taivutusmuoto) monikon inessiivimuoto sanasta sini (sinisyys)
2. (taivutusmuoto) yksikön inessiivimuoto sanasta sini (funktio)

Verbi

sinistä

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä sinistää
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä sinistää
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä sinistää