smykałka
 |
Puola muokkaa
Substantiivi muokkaa
smykałka f.
- (puhekieltä) ihastuneisuus ja taitavuus jonkin asian suhteen
- mieć smykałkę do czegoś – olla ~ johonkin
Taivutus muokkaa
| Lähde | yksikkö | monikko |
|---|---|---|
| nominatiivi | smykałka | |
| genetiivi | smykałki | |
| datiivi | smykałce | |
| akkusatiivi | smykałkę | |
| instrumentaali | smykałką | |
| lokatiivi | smykałce | |
| vokatiivi | smykałko |
Etymologia muokkaa
venäjän смекалка