taitavuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaataitavuus (40)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑi̯t̪ɑʋuːs/
- tavutus: tai‧ta‧vuus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | taitavuus | taitavuudet |
genetiivi | taitavuuden | taitavuuksien |
partitiivi | taitavuutta | taitavuuksia |
akkusatiivi | taitavuus; taitavuuden |
taitavuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | taitavuudessa | taitavuuksissa |
elatiivi | taitavuudesta | taitavuuksista |
illatiivi | taitavuuteen | taitavuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | taitavuudella | taitavuuksilla |
ablatiivi | taitavuudelta | taitavuuksilta |
allatiivi | taitavuudelle | taitavuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | taitavuutena | taitavuuksina |
translatiivi | taitavuudeksi | taitavuuksiksi |
abessiivi | taitavuudetta | taitavuuksitta |
instruktiivi | – | taitavuuksin |
komitatiivi | – | taitavuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | taitavuude- | |
vahva vartalo | taitavuute- | |
konsonantti- vartalo |
taitavuut- |
Etymologia
muokkaasanan taitava vartalosta taitav- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on taitava
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- taitavuus Kielitoimiston sanakirjassa