sonate

Katso myös: Sonate

Latina

Verbi

sonāte

1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä sonō

Ranska

Substantiivi

sonate f. (monikko sonates [luo])

1. (musiikki) sonaatti

Aiheesta muualla

• sonate Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Tanska

Substantiivi

sonate yl. (yks. määr. sonaten [luo], mon. epämäär. sonater [luo], mon. määr. sonaterne [luo])

1. (musiikki) sonaatti