sonur

Islanti

Substantiivi

Taivutus
sijamuoto	yksikkö			monikko
	epämääräinen	määräinen		epämääräinen	määräinen
nominatiivi	sonur	sonurinn		synir	synirnir
akkusatiivi	son	soninn		syni	synina
datiivi	syni	syninum		sonum	sonunum
genetiivi	sonar	sonarins		sona	sonanna

sonur m.

1. (jonkun oma) poika