Katso myös: store

störe

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä stören
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä stören
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä stören
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä stören