stillende

  1. (taivutusmuoto) yksikön maskuliinin heikko nominatiivimuoto sanasta stillend (joka on partisiipin perfekti sanasta stillen)
  2. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta stillend (joka on partisiipin perfekti sanasta stillen)
  3. (taivutusmuoto) yksikön feminiinin akkusatiivimuoto sanasta stillend (joka on partisiipin perfekti sanasta stillen)
  4. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko nominatiivimuoto sanasta stillend (joka on partisiipin perfekti sanasta stillen)
  5. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko akkusatiivimuoto sanasta stillend (joka on partisiipin perfekti sanasta stillen)
  6. (taivutusmuoto) monikon heikko nominatiivimuoto sanasta stillend (joka on partisiipin perfekti sanasta stillen)
  7. (taivutusmuoto) monikon heikko akkusatiivimuoto sanasta stillend (joka on partisiipin perfekti sanasta stillen)

Tanska

muokkaa

stillende

  1. (taivutusmuoto) partisiipin preesens verbistä stille