Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

suistaa (53) (taivutus[luo])

  1. saada poikkeamaan liikeradaltaan yl. niin, että kohde kaatuu ja pysähtyy (myös kuvaannollisesti)
    Pommi suisti junan raiteiltaan.
    Onnettomuus suisti hänen elämänsä raiteiltaan.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsui̯st̪ɑːˣ/
  • tavutus: suis‧taa

Etymologia muokkaa

sana lienee johdos sanasta suu[1]

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • suistaa Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.