Substantiivi

muokkaa

superpositio (3)

  1. (fysiikka) usean samanaikaisen, samanlaatuisen ja samassa paikassa vaikuttavan osavaikutuksen yhdistyminen
  2. (kvanttimekaniikka) periaate, jonka mukaan kahden tai useamman kvanttitilan summa on myös kvanttitila ja käänteisesti, että jokainen kvanttitila voidaan esittää kvanttitilojen summana

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa