surin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä surra

surin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä surema

Aiheesta muualla

muokkaa
  • surin sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)