suukappale
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasuukappale
- suutin
- (musiikki) vaskipuhaltimen tai puupuhaltimien se osa, joka on kosketuksissa soittajan huuliin tai aivan lähellä huulia
- Huulia vasten asetettu vaskipuhaltimien suukappale johtaa huulissa muodostetun värähtelyn soittimen putkeen.
- Poikkihuilua soitettaessa puhalletaan suukappaleen ääniaukon yli ja saadaan äänipatsas värähtelemään soittimessa.
- suuhun tai huulille laitettava esineen osa
- Tutti on tuttipullon suukappale.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsuːˌkɑpːɑleˣ/
- tavutus: suu‧kap‧pa‧le
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista suu ja kappale
Käännökset
muokkaa1. suutin
Ks. suutin |
2. puhallinsoitinten se osa, joka on kosketuksissa soittajan huuliin
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- suukappale Kielitoimiston sanakirjassa