suuhinen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasuuhinen (38)
- (musiikki) kaksoisruokolehdykkäsoittimen äänenmuodostukeen käytettävä kaksi vastakkain värähtelevää ruokolehteä sisältävä suuosa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsuːhinen/
- tavutus: suu‧hi‧nen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | suuhinen | suuhiset |
genetiivi | suuhisen | suuhisten suuhisien |
partitiivi | suuhista | suuhisia |
akkusatiivi | suuhinen; suuhisen |
suuhiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | suuhisessa | suuhisissa |
elatiivi | suuhisesta | suuhisista |
illatiivi | suuhiseen | suuhisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | suuhisella | suuhisilla |
ablatiivi | suuhiselta | suuhisilta |
allatiivi | suuhiselle | suuhisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | suuhisena (suuhisna) |
suuhisina |
translatiivi | suuhiseksi | suuhisiksi |
abessiivi | suuhisetta | suuhisitta |
instruktiivi | – | suuhisin |
komitatiivi | – | suuhisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | suuhise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
suuhis- |
Käännökset
muokkaa1. kaksoisruokolehdykkäsoittimen suuosa
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- suuhinen Kielitoimiston sanakirjassa