suunsoitto

Suomi

Substantiivi

suunsoitto

1. suunpieksäntä; suulas, monesti asiaton, puhuminen; tyhjänpuhuminen

Ääntäminen

• IPA: /ˈsuːnˌsoi̯t̪ːo/
• tavutus: suun‧soit‧to

Etymologia

yhdyssana sanoista suu ja soitto

Käännökset

1. suulas, monesti asiaton, puhuminen

englanti: lip

ruotsi: käbbel

Liittyvät sanat

• soittaa suuta
• suunsoittaja

Aiheesta muualla

• suunsoitto Kielitoimiston sanakirjassa