Norja muokkaa

Substantiivi muokkaa

svensk

  1. ruotsin kieli

Ruotsi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

svensk

Taivutus
Positiivi
predikatiivinen adjektiivinen
epämääräinen määräinen
yl. svensk yl. svensk m. svenske[luo]
yl. svenska
n. svenskt[luo] n. svenskt[luo] n.
mon. svenska[luo] mon. svenska[luo] mon.
Komparatiivi
yl./m. mer svensk
n. mer svenskt
mon. mer svenska
Superlatiivi
predikatiivinen adjektiivinen
yl./m. mest svensk
n. mest svenskt
mon. mest svenska
yl. den mest svenska
m. den mest svenske
n. det mest svenska
mon. de mest svenska
  1. ruotsalainen
  2. ruotsinkielinen

Substantiivi muokkaa

svensk yl. (2) (yks. määr. svensken[luo], mon. epämäär. svenskar[luo], mon. määr. svenskarna[luo])

  1. ruotsalainen

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • svensk Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
  • svensk Svensk ordbokissa SO:ssa (ruotsiksi)

Tanska muokkaa

Adjektiivi muokkaa

svensk

  1. ruotsalainen

Substantiivi muokkaa

svensk n. (ei määräistä muotoa; ei monikkoa)

  1. ruotsin kieli