RuotsiMuokkaa

AdjektiiviMuokkaa

svenska

  1. (taivutusmuoto) yksikön yleissuvun heikko muoto sanasta svensk
  2. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko muoto sanasta svensk
  3. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta svensk

SubstantiiviMuokkaa

svenska yl. (yks. määr. svenskan[luo], ei monikkoa)

  1. ruotsi, ruotsin kieli

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

svenska yl. (1) (yks. määr. svenskan[luo], mon. epämäär. svenskor[luo], mon. määr. svenskorna[luo])

  1. ruotsalainen (naispuolinen), ruotsitar

Liittyvät sanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • svenska Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)