syyntakeeton
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
syyntakeeton
- (oikeustiede) sellainen, jonka ei voida katsoa olevan vastuussa teoistaan, esim. mielisairauden takia
- Vakavasti skitsofreeninen on murhan tehdessään syyntakeeton.
- Syyntakeettomaksi todettu joutuu pakkohoitoon, jonka kesto on ennalta määräämätön.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: [ˈsyːn̪ˌt̪ɑ.ke̞ːˌt̪o̞n]
Käännökset muokkaa
1. jonka ei voida katsoa olevan vastuussa teoistaan, esim. mielisairauden takia
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Vastakohdat muokkaa
- (ihminen, jonka ei voida katsoa olevan vastuussa teoistaan) syyntakeinen
Johdokset muokkaa
- substantiivit: syyntakeettomuus
Aiheesta muualla muokkaa
- syyntakeeton Kielitoimiston sanakirjassa