täysivaltainen

Suomi

Adjekiivi

täysivaltainen

1. sellainen, jolla on täysi kelpoisuus tehdä oikeustoimia itsenäisesti

   Ajatus on paluuta 1800-luvulle: nainen ei ole täysivaltainen aikuinen ihminen vaan jollain tavalla suojeltava asia. (Anna Kontula)

Etymologia

yhdyssana sanoista täysi ja -valtainen

Liittyvät sanat

• täysi-ikäinen

Vastakohdat

• vajaavaltainen

Johdokset

• substantiivit: täysivaltaisuus