taburetti

Ranskalainen taburetti vuodelta 1803

Suomi

Substantiivi

taburetti (5)

1. pieni ja matala pehmustettu jakkara, jossa ei ole selkänojaa eikä käsinojia
2. (kuvaannollisesti, politiikka) ministerin asema hallituksessa

Etymologia

• ranskan sanasta tabouret, jakkara; ministerin asemaan viittaaminen periytyy siitä, että Ruotsin hallituksen jäsenet istuivat tabureteilla Kaarle XV:n hallituskauteen asti

Käännökset

1. matala pehmustettu jakkara

englanti: taboret, tabouret ranska: tabouret m.

ruotsi: taburett saksa: Taburett n., Sessel m.

Liittyvät sanat

• jakkara
• palli
• rahi

Yhdyssanat

• ministeritaburetti