taitekatto

Suomi

Substantiivi

taitekatto

1. taitettu satula- tai valmikatto, harjakaton tyyppi, jossa lappeet taittuvat vielä kahdeksi osaksi, kahteen eri kulmaan

Ääntäminen

• IPA: /ˈt̪ɑi̯t̪eˣˌkɑt̪ːo/
• tavutus: tai‧te‧kat‧to

Etymologia

yhdyssana sanoista taite ja katto

Käännökset

1. harjakaton tyyppi, jossa lappeet taittuvat vielä kahdeksi osaksi

ruotsi: mansardtak

Aiheesta muualla

• taitekatto Kielitoimiston sanakirjassa