Substantiivi

muokkaa

tajua

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta taju

tajua

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä tajuta
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä tajuta
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä tajuta