tentus

  1. (taivutusmuoto) konditionaalimuoto verbistä tentar

Latina

muokkaa

tentus m., tenta f., tentum n.

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä tendō

Taivutus

yksikkö monikko
sijamuoto maskuliini feminiini neutri sijamuoto maskuliini feminiini neutri
nominatiivi tentus tenta tentum nominatiivi tentī tentae tenta
akkusatiivi tentum tentam tentum akkusatiivi tentōs tentās tenta
genetiivi tentī tentae tentī genetiivi tentōrum tentārum tentōrum
datiivi tentō tentae tentō datiivi tentīs tentīs tentīs
ablatiivi tentō tentā tentō ablatiivi tentīs tentīs tentīs