Italia

muokkaa

terminato m., terminata f. (monikko terminati m., terminate f.)

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä terminare

Latina

muokkaa

terminātō

  1. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin futuurin yksikön 2. persoonan muoto verbistä terminō
  2. (taivutusmuoto) aktiivin imperatiivin futuurin yksikön 3. persoonan muoto verbistä terminō
  3. yksikön maskuliinin ja neutrin datiivimuoto sanasta terminātus (joka on partisiipin perfekti verbistä terminō)
  4. yksikön maskuliinin ja neutrin ablatiivimuoto sanasta terminātus (joka on partisiipin perfekti verbistä terminō)