Katso myös: Tervahauta

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

tervahauta

  1. Tervanpolttoa varten tarkoitukseen muotoiltuun maakuoppaan tarkasti aseteltu, sytytetty ja peitetty pilkottujen tervasten ladelma, jonka palamista vartioidaan ja pidetään kytevänä tervan erottumiseksi. Valmis terva valutetaan haudasta putkea pitkin.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈt̪erʋɑˌhɑu̯t̪ɑ/
  • tavutus: ter‧va‧hau‧ta

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista terva ja hauta

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa