tieteenharjoittaja

Suomi

Substantiivi

tieteenharjoittaja

1. tieteilijä, tutkija

   Suomen Akatemiassa on varttuneiden tieteenharjoittajien apurahajärjestelmä. (Suomen Akatemiasta)

2. (slangia, opiskelijaslangia, leikkimielinen) yliopiston opiskelija (ylioppilas), tutkija tai opetushenkilökuntaan kuuluva

   Kun yrityksissä kauan odotetut kesälomat lähestyvät, iso joukko nuorempia tieteenharjoittajia lähtee ammentamaan työkokemusta kesän aikana. (eilakaisla.fi)

   Jos kuitenkin kyseessä on nuorempi tieteenharjoittaja, approbaturtason ylittävät kurssikirjatkin voidaan hyväksyä [verotuksessa ammattikirjallisuuskuluina]. (Acatiimi.fi)

   nuoremmat tieteenharjoittajat = yleensä ensimmäisten vuosikurssien opiskelijat

Etymologia

yhdyssana osista tiede (genetiivi) ja harjoittaja

Aiheesta muualla

• tieteenharjoittaja Kielitoimiston sanakirjassa