Substantiivi

muokkaa

tieteilijä (12)[1]

  1. tieteen harjoittaja, tutkija
    Tähtitieteilijä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ie̯t̪ei̯ˌlijæ/
  • tavutus: tie‧tei‧li‧jä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tieteilijä tieteilijät
genetiivi tieteilijän tieteilijöiden
tieteilijöitten
(tieteilijäin)
partitiivi tieteilijää tieteilijöitä
akkusatiivi tieteilijä;
tieteilijän
tieteilijät
sisäpaikallissijat
inessiivi tieteilijässä tieteilijöissä
elatiivi tieteilijästä tieteilijöistä
illatiivi tieteilijään tieteilijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tieteilijällä tieteilijöillä
ablatiivi tieteilijältä tieteilijöiltä
allatiivi tieteilijälle tieteilijöille
muut sijamuodot
essiivi tieteilijänä tieteilijöinä
translatiivi tieteilijäksi tieteilijöiksi
abessiivi tieteilijättä tieteilijöittä
instruktiivi tieteilijöin
komitatiivi tieteilijöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tieteilijä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Huomautukset

muokkaa
  • sanalla ei ole sen välittömän kantasanan, tieteillä, tapaan harrastelijamaisuuteen viittaavaa sävyä

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

eläintieteilijä, kasvitieteilijä, lintutieteilijä, taloustieteilijä, tilastotieteilijä, tähtitieteilijä

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12