ting

Ruotsi

Substantiivi

ting n. (5) (yks. määr. tinget [luo], mon. epämäär. ting, mon. määr. tingen [luo])

1. käräjät

   sitta ting – istua käräjiä

2. käräjäoikeus, ruotsin lyhytmuoto sanasta tingsrätt
3. asia, esine

   saker och ting

Liittyvät sanat

• allting, folketing, landsting, riksting, sametinget, storting, tingsrätt, tingsfrid, tingsplats