ting

Ruotsi

Substantiivi

ting n. (5) (yks. määr. tinget [luo], mon. epämäär. ting, mon. määr. tingen [luo])

1. käräjät

   sitta ting – istua käräjiä

2. käräjäoikeus, ruotsin lyhytmuoto sanasta tingsrätt
3. asia, esine

   saker och ting

Liittyvät sanat

käräjät

• tingsrätt
• tingsfrid, tingsplats
• landsting, allting, storting, folketing, riksting
• sametinget