Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

käräjät (10) (monikollinen)

  1. (historia) kansankokous ja neuvonpito johon keräännyttiin käsittelemään yhteisiä asioita
    Suomalaiset pitivät käräjiä ympyrän muotoon asetelluilla käräjäkivillä jo pakanallisina aikoina.
  2. pohjoismaisten kansanedustuslaitosten nimissä; Ruotsin läänitason poliittisen toimielimen nimityksessä
    Tanskan kansankäräjät, Norjan suurkäräjät
    Ruotsissa maakäräjillä on verotusoikeus ja ne vastaavat mm. terveydenhuollosta.
    Saamelaiskäräjät on saamelaisten kulttuuri-itsehallintoelin.
  3. (historia, oikeustiede) kihlakunnanoikeuden istuntokausi
    syyskäräjät, talvikäräjät
  4. käräjäoikeus, alioikeus yleisesti, myös vuoteen 1993 asti kihlakunnanoikeus ja raastuvanoikeus
    Virtanen on taas käräjillä syyttämässä naapuriaan kotirauhan rikkomisesta.
    Virtanen haastoi naapurinsa käräjille.
    Käräjillä nähdään!

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkæræjæt̪/
  • tavutus: kä‧rä‧jät

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi käräjät
genetiivi käräjien
(käräjäin)
partitiivi käräjiä
akkusatiivi –;
käräjät
sisäpaikallissijat
inessiivi käräjissä
elatiivi käräjistä
illatiivi käräjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi käräjillä
ablatiivi käräjiltä
allatiivi käräjille
muut sijamuodot
essiivi käräjinä
translatiivi käräjiksi
abessiivi käräjittä
instruktiivi käräjin
komitatiivi käräjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo käräjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

kansankäräjät, kihlakunnankäräjät, kuninkaankäräjät, käräjäasia, käräjäkivi, käräjäkunta, käräjäoikeus, käräjäpaikka, käräjärauha, käräjäsali, käräjätuomari, käräjätupa, käräjäväki, käräjäyleisö, maakuntakäräjät, maakäräjät, saamelaiskäräjät, suurkäräjät, syyskäräjät, talvikäräjät turpakäräjät, välikäräjät

Aiheesta muualla muokkaa