transitiivinen
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaatransitiivinen (38) (komparatiivi transitiivisempi, superlatiivi transitiivisin) (taivutus [luo])
- (kielitiede) verbistä, joka saa objektin
- 'pudottaa' on transitiivinen verbi.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪rɑnsiˌt̪iːʋinen/
- tavutus: tran‧si‧tii‧vi‧nen
Käännökset
muokkaa1. (kielitiede)
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaVastakohdat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- transitiivinen Kielitoimiston sanakirjassa