transitiivinen
Suomi muokkaa
Adjektiivi muokkaa
transitiivinen (38) (komparatiivi transitiivisempi, superlatiivi transitiivisin) (taivutus [luo])
- (kielitiede) verbistä, joka saa objektin
- 'pudottaa' on transitiivinen verbi.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪rɑnsiˌt̪iːʋinen/
- tavutus: tran‧si‧tii‧vi‧nen
Käännökset muokkaa
1. (kielitiede)
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Vastakohdat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- transitiivinen Kielitoimiston sanakirjassa