Substantiivi

muokkaa

tredesiimisointu (1-J)

  1. (musiikki) sointutyyppi, jossa on perusäänen lisäksi ainakin terssi tai pidätys, septimi ja tredesiimi, yleensä myös nooni, joskus myös muitakin säveliä
    C13 on tredesiimisointu, jossa on perussävelen C lisäksi aina duuriterssi E, pieni septimi B♭ ja suuri tredesiimi A, yleensä myös suuri nooni D ja mahdollisesti myös puhdas kvintti G. Sointuun kuuluisi teoriassa myös puhdas undesiimi F, mutta sitä ei käytännössä juuri koskaan soiteta duuripohjaiseen tredesiimisointuun, koska se aiheuttaa duuriterssin kanssa pahalta kuulostavan riitasoinnun.
    Sen sijaan C13♯11 on tredesiimisointu, jossa myös undesiimi soitetaan, sillä siinä oleva undesiimi F♯ on ylinouseva undesiimi, joka ei riitele yhtä voimakkaasti duuriterssin kanssa.