Hollanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

trilling

  1. värähtely

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

trilling yl. (2) (yks. määr. trillingen [luo], mon. epämäär. trillingar [luo], mon. määr. trillingarna [luo])

  1. kolmonen (yksi kolmesta samasta äidistä, samaan aikaan syntyneestä lapsesta)

Aiheesta muualla muokkaa

  • trilling Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)