tuivertaa
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaatuivertaa (54-K) (taivutus[luo])
- (tuulesta) Määritelmä puuttuu.
Etymologia
muokkaa-rta-johdos deskriptiivisestä vartalosta[1]
Käännökset
muokkaa1. Selite puuttuu.
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: tuiverrus, tuivertaminen
- verbit: tuiverrella
Aiheesta muualla
muokkaa- tuivertaa Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 328 rtA- ja ltA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.