Ruotsi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

turkiska

  1. (taivutusmuoto) yksikön yleissuvun heikko muoto sanasta turkisk
  2. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko muoto sanasta turkisk
  3. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta turkisk

Substantiivi muokkaa

turkiska yl. (yks. määr. turkiskan [luo], ei monikkoa)

  1. turkin kieli

Substantiivi muokkaa

turkiska yl. (1) (yks. määr. turkiskan [luo], mon. epämäär. turkiskor [luo], mon. määr. turkiskorna [luo])

  1. turkkilainen (naispuolinen)