turvota (74-E) (taivutus[luo])
- paisua, tulla pulleaksi
- IPA: /ˈt̪urʋot̪ɑˣ/
- tavutus: tur‧vo‧ta
- turvota Kielitoimiston sanakirjassa
turvota
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä turvottaa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä turvottaa
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä turvottaa