ujuttaa

Suomi

Verbi

ujuttaa (53-C) (taivutus[luo])

1. tunkea varovasti tai vähitellen, pujottaa työläästi

   Pekka sai ujutettua kaapelin koteloon.

2. (kuvaannollisesti) soluttaa

   He ujuttivat kätyrinsä vihollisarmeijaan.

Ääntäminen

• IPA: /ˈujut̪ːɑːˣ/
• tavutus: u‧jut‧taa

Etymologia

• johdos verbistä ujua (vartalo uju- + johdin -tta- + verbintunnus -a)

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: ujuttaminen, ujutus
• verbit: ujuttautua

Aiheesta muualla

• ujuttaa Kielitoimiston sanakirjassa