Adverbi

muokkaa

ulkona (komparatiivi ulompana, superlatiivi uloimpana)

  1. jonkin ulkopuolella, ei sisällä
    Koiran kieli roikkui ulkona.
  2. (puhekieltä) olla tietämätön puheena olevasta asiasta
    En tiedä mistä puhutte, olen aivan ulkona.
  3. (urheilu) pelialueen rajan ulkopuolella
    Syöttö oli ulkona.
    Viimeinen lyönti on ulkona ― laiton lyönti ja palo.
  4. ulkoilmassa
    Ulkona on monin verroin hauskempi pyöräillä, kuin polkea korvikkeena olevalla kuntopyörällä.
  5. poissa omasta kodista
    Pyhänä käymme ulkona syömässä.
    Vaimo käy tyttöjen kanssa ulkona.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈulkonɑ/
  • tavutus: ul‧ko‧na

Huomautukset

muokkaa

Sanaa käytetään osana seuraavaa tulo-, olo- ja erosijasarjaa:

→○ ulos
ulkona
○→ ulkoa

Etymologia

muokkaa

Lokatiivi sanasta ulko-: ulko- + -na

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vastakohdat
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ulkona Kielitoimiston sanakirjassa
  • ulkona Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkeli 247 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa