ulkona
Suomi
muokkaaAdverbi
muokkaaulkona (komparatiivi ulompana, superlatiivi uloimpana)
- jonkin ulkopuolella, ei sisällä
- Koiran kieli roikkui ulkona.
- (puhekieltä) olla tietämätön puheena olevasta asiasta
- En tiedä mistä puhutte, olen aivan ulkona.
- (urheilu) pelialueen rajan ulkopuolella
- Syöttö oli ulkona.
- Viimeinen lyönti on ulkona ― laiton lyönti ja palo.
- ulkoilmassa
- Ulkona on monin verroin hauskempi pyöräillä, kuin polkea korvikkeena olevalla kuntopyörällä.
- poissa omasta kodista
- Pyhänä käymme ulkona syömässä.
- Vaimo käy tyttöjen kanssa ulkona.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈulkonɑ/
- tavutus: ul‧ko‧na
Huomautukset
muokkaaSanaa käytetään osana seuraavaa tulo-, olo- ja erosijasarjaa:
→○ | ulos |
---|---|
○ | ulkona |
○→ | ulkoa |
Etymologia
muokkaaLokatiivi sanasta ulko-: ulko- + -na
Käännökset
muokkaa4. ulkoilmassa
Ks. ulkoilmassa |
Liittyvät sanat
muokkaaVastakohdat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- ulkona Kielitoimiston sanakirjassa
- ulkona Suomen etymologisessa sanakirjassa
- Artikkeli 247 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa