väärinkäyttö

Suomi

Substantiivi

väärinkäyttö (1-C)

1. lääkeaineen, pesuaineen, kaasun tai vastaavan käyttö päihteenä
2. jonkin asian tai esineen tahallinen käyttö väärään tarkoitukseen tai vastoin annettuja ohjeita

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋæːrinˌkæy̯t̪ːø/
• tavutus: vää‧rin‧käyt‧tö

Etymologia

• yhdyssana sanoista väärin ja käyttö

Käännökset

1. normaalin substanssin käyttö päih­teenä

englanti: abuse

ruotsi: missbruk

2. jonkin asian tai esineen tahallinen käyttäminen väärään tarkoitukseen tai vastoin annettuja ohjeita

englanti: misuse

Liittyvät sanat

• lääkkeiden väärinkäyttö
• väärinkäytös