Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

väkijoukko

  1. yl. järjestäytymätön ihmisjoukko

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈʋækiˌjou̯kːo/
  • tavutus: vä‧ki‧jouk‧ko

Etymologia muokkaa

yhdyssana sanoista väki ja joukko; vuonna 1868 käyttöön otettu uudissana[1]

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. 3, R–Ö, s. 282, 235–236, 422, 479, 490. Päätoimittaja Ulla-Maija Kulonen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000. ISBN 951-717-712-7.