väliaine

Suomi

Substantiivi

väliaine (48)

1. (fysiikka) ympäristön täyttävä aine, jossa jokin ilmiö, kuten aallon eteneminen, tapahtuu

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋæliˌɑi̯neˣ/
• tavutus: vä‧li‧ai‧ne

Etymologia

yhdyssana sanoista väli ja aine; Samuel Roosin käyttöön ottama sana

Aiheesta muualla

• väliaine Kielitoimiston sanakirjassa
• väliaine Tieteen termipankissa