varusmies

Suomi

Substantiivi

varusmies (42)

1. (sodankäynti) asevelvollisena palveleva sotilas

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑrusˌmie̯s/
• tavutus: va‧rus‧mies

Etymologia

• yhdyssana sanoista varus ja mies

Käännökset

1. asevelvollisena palveleva sotilas

englanti: conscript, draftee

viro: ajateenija

Liittyvät sanat

• sotilas
• varusväki
• tupakaveri
• palveluskelpoisuusluokka, kuntoisuusluokka

Yhdyssanat

varusmiesaika, varusmiesaliupseeri, varusmiespalvelus, varusmiestoimikunta

Aiheesta muualla

• varusmies Kielitoimiston sanakirjassa
• Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Varusmies. Kotimaisten kielten keskus
• Artikkelit 448, 450 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa