vastaanotin

Suomi

Substantiivi

vastaanotin

1. sähkömagneettisen signaalin havaitsemiseen ja vastaanottamiseen tarkoitettu laite

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑst̪ɑːnˌot̪in/
• tavutus: vas‧taan‧o‧tin

Liittyvät sanat

• ilmaisin

Yhdyssanat

liikennevastaanotin, radiovastaanotin, telwvisiovastaanotin

Aiheesta muualla

• vastaanotin Kielitoimiston sanakirjassa
• vastaanotin Tieteen termipankissa