Latina

muokkaa

vehēns m./f./n.

  1. (taivutusmuoto) partisiipin preesens verbistä vehō

Taivutus

yksikkö monikko
sijamuoto maskuliini feminiini neutri sijamuoto maskuliini feminiini neutri
nominatiivi vehēns vehēns vehēns nominatiivi vehentēs vehentēs vehentia
akkusatiivi vehentem vehentem vehēns akkusatiivi vehentēs vehentēs vehentia
genetiivi vehentis vehentis vehentis genetiivi vehentium vehentium vehentium
datiivi vehentī vehentī vehentī datiivi vehentibus vehentibus vehentibus
ablatiivi vehentī
vehente
vehentī
vehente
vehentī
vehente
ablatiivi vehentibus vehentibus vehentibus