verikosto

Suomi

Substantiivi

verikosto

1. kahden suvun välistä ikuista vihaa sovittamattomaksi katsotusta asiasta; murhatuksi tuleminen vältetään väistämällä eli muuttamalla pois alueelta

   Tutkijan mukaan romanit puhuvat verikostosta avoimesti vain yhteisön sisällä. (mtv.fi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋeriˌkost̪o/
• tavutus: ve‧ri‧kos‧to

Etymologia

yhdyssana sanoista veri ja kosto

Käännökset

1. kahden suvun välistä ikuista vihaa sovittamattomaksi katsotusta asiasta

englanti: blood feud, vendetta

ruotsi: blodshämnd

Liittyvät sanat

• kunniamurha
• verikostaja
• verivihollinen

Aiheesta muualla

• verikosto Kielitoimiston sanakirjassa