Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

verkläre

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä verklären
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä verklären
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä verklären
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä verklären