verziehen

SaksaMuokkaa

VerbiMuokkaa

Taivutus
ind. prees. y. 2. p. verziehst
ind. prees. y. 3. p. verzieht
ind. imperf. y. 3. p. verzog
part. perf. verzogen
apuverbi haben

verziehen

  1. vääntää, vääristää

EtymologiaMuokkaa

ver- + ziehen

VerbiMuokkaa

verziehen

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verzeihen
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verzeihen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä verzeihen
  4. (taivutusmuoto) konjunktiivin imperfektin monikon 3. persoonan muoto verbistä verzeihen