vitkastelu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaavitkastelu (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋit̪kɑsˌt̪elu/
- tavutus: vit‧kas‧te‧lu
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | vitkastelu | vitkastelut |
genetiivi | vitkastelun | vitkastelujen vitkasteluiden vitkasteluitten |
partitiivi | vitkastelua | vitkasteluita vitkasteluja |
akkusatiivi | vitkastelu; vitkastelun |
vitkastelut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | vitkastelussa | vitkasteluissa |
elatiivi | vitkastelusta | vitkasteluista |
illatiivi | vitkasteluun | vitkasteluihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | vitkastelulla | vitkasteluilla |
ablatiivi | vitkastelulta | vitkasteluilta |
allatiivi | vitkastelulle | vitkasteluille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | vitkasteluna | vitkasteluina |
translatiivi | vitkasteluksi | vitkasteluiksi |
abessiivi | vitkastelutta | vitkasteluitta |
instruktiivi | – | vitkasteluin |
komitatiivi | – | vitkasteluine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | vitkastelu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- verbi vitkastella + johdin -u
Käännökset
muokkaa1. vitkasteleminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- vitkastelu Kielitoimiston sanakirjassa