Katso myös: voĉo

Substantiivi

muokkaa

voco (yksikön akkusatiivi vocon; monikko voci, monikon akkusatiivi vocin)

  1. ääni

Latina

muokkaa

vocō (I) (akt. prees. inf. vocāre,ind. perf. y. 1. p. vocāvī, part. perf. vocātus) (taivutus[luo])

  1. kutsua

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa