SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kutsua

  1. (taivutusmuoto) partitiivi sanasta kutsu

VerbiMuokkaa

kutsua (52) (taivutus)

  1. nimittää, antaa asialle tai henkilölle nimi; sanoa joksikin
    Kutsumme kissaamme Vilmaksi.
    Kutsumme Teemua lempinimellä Teme.
  2. kiinnittää toisen huomio itseensä mainitsemalla tämä nimeltä
    Kutsuin häntä monta kertaa, mutta hän ei tuntunut kuulevan.
  3. pyytää, kehottaa tai velvoittaa saapumaan johonkin tilaisuuteen, esimerkiksi juhliin, tai tulemaan kylään
    Minut kutsuttiin juhannushäihin.
    Jos syytetty kutsutaan oikeuteen henkilökohtaisesti kuultavaksi, oikeuteen on mentävä.
  4. pyytää luokseen, käskeä käymään
    Mummo kutsui käymään ensi sunnuntaina.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkut̪suɑˣ/
  • tavutus: kut‧su‧a

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

kutsumanimi

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kutsua Kielitoimiston sanakirjassa
  • kutsua Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa